sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Naistenpäivitttelyä ja ES-boolia

Heräsin tänään sunnuntain kunniaksi vähän vaille puolenpäivän ja heräsi hyvään fiilikseen. Ensimmäiset sanat mielessä olivat "Hello World, wonderful morning". Ulkona on jo niin keväistä että sydämestä melkein ottaa (pitääkö kohta käydä alakerran naapurin mummolta lainaamassa nitroja...?) Kaunis, kirkas aurinko paistaa pilvipoutaiselta taivaalta. Aamukahviksi Pauligin Parisiennea, tujua tummapaahtosta kahvia franskalaisittain tippumaan moccamosterista ja paistinpannul.. paistinkattilalle mölöä lämmittyyn. Ja ensihaituvat kun alkaa kohoilemaan lämmitettävästä maidosta niin se on precis. Ei muuta kun 50-50 suhteella kaffia ja mölöä, ja voilá s'il vous plait Juska! Tätä kahvia kutsutaan cafe au laitiksi, joka onnistuu näin helposti itse tehtynä, ja joka on kuukausi sitten tehdyn Prahan reissun jälkeen noussut lempparikahviksi cafe laten lisäksi. Maitokahvien ystäväksi tunnustautuen. Ja kun kolme mörkömuumimukillista on kitattu naamariin niin mikäpä sen parempi.
Vaikka laskiainen oli jo aiemmin viikolla, niin korvapuustistakin voi saada mainion laskiaispullan. Hyväksi havaittu.
Kolmas muki cafe au laittia, tosin tämä on vähän tujumpaa kun maito ei ihan riittänyt kolmanteen oikeassa suhteessa :/


Hain Mauskin kanssa männä iltana töihin Espanjaan. Molempien mielestä työhakemukset oli aika keskinkertasia, mutta into lähteä ulkomaille töihin on palava. Veri vetää ulkomaille, ei voe mithän... Kuten ehkä edellisestäkin postauksesta kävi ilmi vaikka Ukrainaan en nyt ainakaan toistaiseksi olekkaan lähdössä ;).

Eilen oli naistenpäivä joten kokkasimme muutaman poitsun kanssa vähän ruokaa porukalle dooriksia. Jampen ehdotuksesta pistettiin hihat heilumaan ja raavaat miehenköriläät vääntämään sapuskaa. Ruuanlaitto on taidetta ja olen innostuneen kiinnostunut ruuanlaitosta yhä enemmän, ja kokeileminen on hauskaa. Ruuanlaitossa voi olla aika luova. Makaronilaatikko on bravuuri, joten se on helppo, turvallisen hyvä koska se yleensä maistuu nirsoimmillekkin. Joten, otettiin Jampen kanssa asiaksi vääntää makaryllilodju, Anan ja Maulin ottaessa tuon terveellisemmän puolen, eli salaatin. Mielessä vähän ajattelin kokeilla eri makuja, joita en edes itse ole koskaan kokeillut, mutta onnistuessaan lopputuloksen pitäisi olla aika delicious. Joten, katselin äkkiä kuukkelista makaronilaatikon reseptejä, että kuinka sovellettavia ainesosia tulee käyttää, jotta idis eri aineista soveltuisi käytännössäkin.
Masterchef vauhdissa

Jotenka, mars lähikauppaan ja ainesosakkeita osteleen. Tummaa makaronia, koska se on terveellistä. Jauhelihaa. 23% tottakai, vaikka on naistenpäivä niin ei se tarkoita etteikö rasvasta tingittäisi. Sitä paitsi rasva antaa makunystyröille potkua ja rasva on paistaessa aika hyvä suttu, ei pala amatöörikokkien safkat pohjaan... Ja maustaminen on päivän sana. Eli maustehyllystä sitten oreganoa ja paprikaa, loput pitäisi olla jo omasta takaa. Ajattelin, että tekisikö laatikosta juustoisen vai kermaisen, päädyin kermaiseen. Koskenlaskija jäi tyyppaamatta, mutta pippurijuuston makunen ruokakerma toimi vallan mainiosti! Ja ei toki saa unohtaa tomaattimurskaa, joka on jauhelihan värille ja maulle todella maanmainio komponentti. Olen jo joskus kirjoittanut makaronilaatikosta jotakin, en jassa kertoa sen enempää, mutta lopputulos oli vallan mainio vaikka itse sanonkin. Vieraista en osaa sanoa aivan rehellistä mielipidettä, mutta ruokamyrkytys-tapauksista, irvistyksistä tai oksentelusta ei tällä haavaa ole tietoa, joten uskaltaisin väittää että toimii.
Valmis uuniin... Huomatkaa rasvalautat ;D

Ja kaiken korskeuden päälle vielä sydänkarkki-kahvit ja todella fresh salaatti, niin oikeastaan voi sanoa ettei tämä naistenpäivä paljoa häviä viime vuoden vastaavaan, jolloin joku söi tulppaanin ja kahvilassa jotkut jäivät ilman Tampere-tiskirättejä... Naistenpäivää oli hyvä päätellä vielä illan kallistuessa yötä päin vielä pienellä kahvihetkellä.
Tein torstaina valmiista kakkupohjista kakun kun Tobben tuli käymään. Sangen korea tuli vaikka itse sanonkin. Tärkeintä että oli paljon karkkia. Tarkkasilmäiset huomaa, että koristeluun tarkoitettu mobiilikermavaahto loppui kesken!

Naistenpäiväboolia, sisältää mun lempparikivennäisvettä mango-guavaa ja ED-energiajuomaa... ES-boolia! :D
 Saatiin Mauskin kanssa ideaks tehdä ES-boolia, eli energiajuomaa ja kivennäisvettä tai limpparia, joten ei muuta kuin idea täytäntöön. Yksi sitruuna ja tykötarpeet, ja tuli aina hauskan makuista juomaa. Energiajuoma antaa ihan oman säväyksensä juomaan. Taste's good!
Jaffa-mango-guava-boolia kera kiivin ja sitruunan
Jesh. Eipä mulla muuta. Onkohan tänään sitten miesten päivä? Ehkäpä.
-Juska-
Ja lopuksi vielä tälläinen kuva mun lempparikahvilasta Tampereelta, Ojakadun Vohvelikahvila on aivan maaginen kuten kuvasta näkyy. Tosin koska se on pieni, niin se on usein primetime-aikoina tupaten täysi. Mutta juuri se pienuus tekee tästä niin tunnelmallisen, koska kyseessä on Mansesterin pienin kivitalo. Ja omenavohveli on todella rapea! Jos tälläistä laatusanaa saa käyttää.

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Ukrainan reissusuunnitelmia...?

Kuten jokainen varmasti on viime aikoina lukenut eri medioista, on Ukrainassa kuohunut viime aikoina aika paljon. Kiovassa presidentin vastaiset mellakat ja vallanvaihdo sekä mellakat ovat olleet tapetilla. Krimin yllä leijuu sodan uhka ja tilanne Venäjän ja Ukrainan välillä on tulenarka. Olen suurella mielenkiinnolla seurannut tapahtumien kulkua, Janukovitshin kiemurtelua vallan kahvassa ja nyt Putinin Venäjän toimia. Koko kriisiin kietoutuu todella monimutkaisia maailmanpoliittisia kysymyksiä ja pienempiä alue- ja talouspoliittisia kysymyksiä, joihin en nyt millään tavalla lähde ottamaan kantaa. Heitin jo Kiovan mellakoiden aikaan herjaa, että pitäisikö lähteä käymään Kiovassa. Jollakin kierolla tavalla kiehtoisi olla maailmanpolitiikan polttopisteessä, siellä missä tapahtuu jotain merkittävää, elää ja nähdä sitä todellisuutta mitä vaikkapa Ukrainassa mellakoitsijat elivät. Ei, ei minua kiehdo mennä sinne rähisemään ja riehumaan, vaan tarkkailemaan ja seuraamaan mitä siellä tapahtuu. Voi olla, että minulla on sangen naiivi kuva kaikesta, sitä tuskin käy kiistäminen, mutta jollain tavalla minua kiinnostaa koko mylläkkä.

Jostain uutisesta luin, että on huolestuttavaa, että näin lähellä on näin merkittävä kriisi, Helsingistähän on Kiovaan saman verran kuin Helsingistä Utsjoelle. Utsjoelle! Hei, sehän on niin lähellä! Miks me ei olla koskaan käyty Ukrainassa? Teoreettinen ajatus käydä Ukrainassa kiehtoo edelleen. Sinne ei ole loppupelissä matkaa edes kovinkaan pitkästi, viime syksyinen Norjan retkemme oli arviolta samaa luokkaa. Aloin selvittelemään mitä tarkottaisi matkustus Ukrainaan. Autolla kohti Ukrainaa ja autoon pari telttaa sekä auto täyteen kavereita.

Katsoin Eckerö-linen sivuilta reittimatkan hintaa, jos lähdemme autollisella opiskelijaheppuja, matkaa Suomenlahden yli edestakaisin autopaikalla kertyisi about 29 euroa per hiippari. Ei vielä yhtään paha. Viro on suomalaisille kuin toinen kotimaa, mutta taskuvarkaita ja rikollisuutta on ulkoministeriön tiedotteessa enemmän kuin Suomessa. Virossa on lyhyen selailun jälkeen jonkinsortin jokamiehen oikeudet ainakin valtion mailla (tosin lähde suomi24:n keskustelupalsta, jotenka...). Viro on ehkä se kaikkein turvallisimmaksi mieltämäni maa.

Seuraava kohde olisikin Latvia. Latvian läntiset hiekkarannat ovat kuulemma täynnä telttailupaikkoja, tosin ei mitään käristystä, ovatko ne vapaassa käytössä. Ylipäätään taskuvarkaudet, huijaukset, autovarkaudet, vanhanliiton ukottaminen ja turvallisuus on heikompaa kaikissa maissa verrattuna Suomeen. Myös liikennekulttuuri on Suomeen verrattuna holtittomampaa ja teiden kunto on heikompi. Joten aika jännänlainen seikkailu olisi edessä. Latvia on melko turvalliseksi luokiteltu maa, joskin normaali varovaisuus on hyvä pitää mukana. Latviassa vesi ei välttämättä vanhojen putkistojen vuoksi ole laadultaan kovin hyvää, vaikka se täyttääkin Eurooppalaiset standardit. Matkalle olisi todella tarpeellista ottaa mukaan passi, matkavakuutus ja autoon liikennevakuutus. Ja näistä luonnollisesti kopiot vaikkapa sähköpostiin tai johonkin saataville.
Suunnittelua mapsissa

Kolmas maa jonossa, eli Liettua. Ulkoministeriö suosittelee vartioituja leirintäalueita autovarkauksien vuoksi, joten sekin vielä. Todennäköisesti telttailu sellaisella tuo lisää hintaa. Oikeastaan samaa sarjaa Viron ja Latvian kanssa, terve varovaisuus on hyvä ottaa huomioon.

Sitten olisikin todella eksotiikkaa luvassa. Tallinnasta Vilnaan on 775km jos ei mene ihan suoraan vaan klikkaa kartasta pari mielenkiintoista paikkaa. Vilnasta on lyhyt matka rajalle, josta aukeaakin ovi aivan toisenlaiseen maailmaan, Valko-Venäjälle. Minskiin on jatkaen Vilnasta Tallinnasta lähtien kertynyt mittariin vajaa tuhat kilometria, 960km. Ja kun rajan taakse astuu, niin lähin Suomen suurlähetystökin olisi Liettuassa. Jahas, kun Valko-Venäjälle matkustaa, törmääkin heti neuvostoaikaiseen byrokratiaan. Autosta pitäisi tehdä väliaikainen maahantuonti-ilmoitus ja hommata rajalta liikennevakuutus suomalaisen liikennevakuuden rinnalle. Myös matkustusilmoitus maahan mennessä olisi suositeltavaa. Nyt alkaa kuulostaa jännittävältä: Ulkoministeriö ei suosittele omalla autolla matkustamista Valko-Venäjälle. Tapaturmien sattuessa avun saanti on hankalaa ja asianmukaisen hoidon saaminen sangen vaikeaa. Alkaa kuulostaa aika extremelle. Maan rajat ovat täysin tukossa, joten rajalla saattaa vierähtää jonossa tovi jos toinenkin, ennen kuin maahan pääsee tai maasta pääsee pois. Ja ettei olisi ihan niin helppoa, pitää rajalla lunastaa autoonsa tietullimaksupääte ja tähän olisi ladattava rahaa ennakkomaksuna käyttöä varten. Ja jos on matkassa ilman tätä härpäkettä tai se on viallinen, saattaapi rapsahtaa rapsut, ja tästäkin on kuulemma pyydettävä kuitti.

Eksoottista ettten sanoisi. Valko-Venäjälle ei saisi tuoda lihaa, eikä varmaankaan lihaa saa myöskään tuoda EU:n alueelle. Eli jos olemme vaikkapa dyykanneet ruokamme, pitää kaikki makkarat olla mahassa jo rajalla... Matka- ja tapaturmavakuutus olisi aivan välttämättömiä. Oikeastaan kun tätä listaa katselee, niin on suorastaan hinku lähteä! Nykyään ei ole enää Neuvostoliittoa tai DDR:ää johon matkustaa, niin tässä olisi sitä menneen ajan tunnelmaa, nykyään Schengen-aikana kaikki on liian helppoa. Reilatessa kävin 10 eri maassa ja vain Kroatiaan menessä ja poistuessa sain näyttää passia.
Passia päivitellen...

Koska matka ei menisi kuitenkaan linnuntietä, matkaan tulisi vähän enemmän kilometrejä, koska voisi olla, ettei sitä elämän aikana tulisi koskaan uudelleen näille seuduille. Sellainen once-in-a-lifetime-reissu. Kiovassa mittarissa olisi noin 1500km. Ukraina on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin, joten varsin pintaraapaisuksi jäisi tämäkin opiskelijabudjetilla tehtävä retki. Ulkoministeriö kehoittaa matkustajia välttämään kaikkea matkustamista Krimin autonomisen olikohan se tasavallan alueelle akuutin sotilaallisen selkkauksen vuoksi ja maan tilanteen luonnehditaan olevan jännittynyt ja osin väkivaltainen. Krimille tekisi mieli, mutta valitettavasti tieyhteydet ovat joko kokonaan tai osittain poikki, joten vaikkapa Jaltalle ei ole asiaa, kovin helposti ainakaan. Tosin länsi-Ukraina ja Kiova ovatkin jo suhteellisen rauhoittunutta aluetta. Tosin liikennekulttuuri on täälläkin karsea, joten Ukrainakaan ei ole kovin liikenneturvallinen maa. Ja Pullovettä on syytä pitää auton tavaratila tai suksiboksi täynnä, koska sitä ei tiedä mitä bastilleja sieltä vedestä sitten saattaisi saada.

Jotenkin olisi kiehtovaa, kun maassa on riski joutua varkauksien kohteeksi, paitsi suurempi riski on Ukrainassa joutua liikenneonnettomuuden uhriksi. Menon luvataan olevan holtitonta ja vaarallista, jalankulkijoden on hyvä juosta cooperin testissä se +3500m että ehtii alta pois kun paikallinen Vatanen näyttää kuinka sitä autoa ajetaan. Ehkä hieman arvelluttavaa on, että polttoaineiden  ja dieselin laatu saattaa vaihdella suuresti, joten pientä yskimistä moottorilta lienee luvassa, tai mitäs tuosta jos vähän karstottuu putket... Ja liikennepoliisi sakottaa ulkomaalaisissa kilvissä olevia autoja rahastusmielessä... Ajovaloja ei käytetä pimeälläkään. Jotenkin tämä kaikki kuulostaa suomalaisen korvaan niin vieraalta, eksoottiselta ja erikoiselta. Tämä olisi aika jännittävä kokea, varsinkin kun turvallisuus joka paikassa on Suomeen verrattuna hieman erilainen käsite.

Krimille on Tallinasta melkein 2400km. Mutta jos sinne ei pääse. Toisaalta Länsi-Ukrainassa on Odessan kaupunki, jota Mustanmeren helmeksikin kutsutaan. Kaupunki, jossa on välimerellinen ilmasto ja palmupuut huojuu... Eri matkailusivustot kehuvat Ukrainaa hyvänä paikkana matkustaa, jossa näkisi kaikenlaista mielenkiintoista, maa on suuri ja hieman katveessa turismilta... Ainoa vaan, että aavistuksen vaarallinen, sotatilan uhka ja poliittinen kaaos ovat todellisuutta. Matkaa tulisi sellaiset 5000km edes takaisin mutta hyvähän siihen olisi varata enemmänkin pelivaraa kilometrien suhteen. Hieman hankala on arvioida paljonko matkaan menisi rahaa, todennäköisesti turvallisuussyistä Valko-Venäjällä ja Ukrainassa tulisi nukuttua Hostelleissa, kun telttailu saattaa olla uhkarohkeaa, sitä kun ei ikinä tiedä että herääkö sitten ilman autoa aamulla kun keräilee aamulla itseään. Minskissä hostellit ovat alkaen 10€ per yö ja Kiovasta alkaen 6,5€ yö, joten suhteellisen edukkaasti sitä pystyisi sielläkin elelemään.

Tämmösiä hulluja suunnitelmia tässä suunnittelin, taitaa vaan jäädä haaveeksi tämä reissu, mutta hauskahan tällaista oli idean tasolla suunnitellakkin. Mutta jospa sitä jossain vaiheessa vaikka toteuttaisi tämänkin haaveen, ehkä pitää odotella että tilanne vähän rauhoittuu...

Matkakassaa keräillen,
-Juska-