tiistai 27. toukokuuta 2014

Kesäfiiliksissä lääkiksen pääsykokeisiin(?)

Kello on 23.52. Juuri nyt siis. 26.5.2014. Ja huomenna, kukon laulun jälkeen, aamulla tasan kello yhdeksän aamun valjetessa pitäisi Forecan mukaan olla pilvistä, hyytävän kylmä aamu, sillä on luvattu helletä, sellaiset napakat kuusi lämpöastetta.Tuulta kuusi metriä sekunnissa ja ilman kosteus on 65 prosenttia. Ja miksi nämä olosuhteet ovat niin merkittäviä? Koska on lääkiksen pääsykoe. Ja minä olen hakenut sinne.Toiset ovat lukeneet vuosia, toiset kuukausia unelmansa eteen. Ja sitten on minä, joka haki lääkikseen huvikseen. En ole koskaan tuntenut kutsumusta lääkärin ammattia kohtaan enkä oikein ole opiskellut sinne vaadittavia aineita. Hallitotieteilijän prutku ei tarvitse kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa opinnoissaan kuin ehkä sivulauseissa. Hain oikeastaan vaan siksi että on kiva sanoa että on hakenut lääkikseen. Siinä on vähän sellainen pilkahdus glamouria, vaikka totuus on se, että luet 6 vuotta kirjoja jatkuvasti sen jälkeen kun olet päässyt sisään. Ja opiskelu jatkuu koko uran ajan, totta kai. Nyt olen kuitenkin hakenut, ja pääsykoe olisi huomenna.

9 tuntia pääsykokeeseen. En todellakaan osaisi kuin ehkä lukiopohjalta muutaman helpoimmista tehtävistä, kemia ja fysiikan pohjat on samat kuin pakolliset kurssit lukeneilla, biologia on ihan mielenkiintoista, mutta lukiossa sain päänsärkyä dna-rna-ketjuista. Dna on liittymä ja sitä saattaa jäädä rikospaikalle. Myös pääsykoepaikalle, jos menen sinne. Ja rikospaikkahan se minulle olisi. Nimittäin. Mielikuvitus lähti laukkaamaan. Kuinka voisi aiheuttaa mahdollisimman paljon hämminkiä monisatapäisen kokeen keskellä.

Pohdin mielessäni, että mitä jos menisin sinne paikalle pääsykokeeseen. Ensin hengästyneenä viime minuutilla paikalle, keskelle auditoriota, jossa koe olisi. Niistäisin kovaan ääneen heti alkuun. Ehkä pääsykoepaperiin, jos ei ole lähettyvillä muita papereita, nessuja ei välttämättä muistaisi varata mukaan. Yskisin keuhkot ja kurkun selviksi, jotta olisi valmis koitokseen. Totta kai minulla olisi eväät mukana kokeessa. Ylioppilaskokeissa se oli parasta, että oli eväitä, joita sai mussuttaa koetta tehdessä. No mitä ottaisin tärkeään koitokseen mukaan? Sanosinko että kettukarkkeja, koska karkkia pitää olla. Ja ne rapisevat. Mustikkakeittoa, koska se on terveellistä ja urheilijat juovat sitä. Sipsipussi, jota olisi jotain naposteltavaa. Voisi toisaalta tilata etukäteen pitsan ja ilmoittaa sitten rivin, jolla istuisin, jotta saisin sen oikealle paikalle. Kesken kokeen pizzalähetti pitsalaatikon kassa etsimässä oikeaa henkilöä satojen päiden joukosta. Lämmin ruoka olisi totta kai muistettava nauttia, peruskoulussa opetettiin. Voileipiä, jotain juotavaa. Kenties tölkki ES. Se napsahtaisi ja suhahtaisi sopivasti siinä kirjoituksen lomassa. Ja se guaraanan ja tauriinin tuoksu aiheuttaisi päänsärkyä. Muille.

Aamulla tottakai ennen kokeeseen lähtöä mahdollisimman monta suihkausta hajuvettä, jotta olisi hyvän tuoksuisena liikentessä. Ja mielellään sitrusmaista ja halpaa haisua. Sellainen leijaileva tuoksupilvi, joka aiheuttaisi voimakkuudellaan päänsärkyä. Tulee mieleen lukiosta eräs tyttö, joka haisi pistävästi halvalle hajuvedelle, jota_oli_aivan_liikaa. Parit päänsäryt sai kokea, kun äidinkielen tunnilla istui liian lähellä, eli parin penkkirivin välissä. Siitä sitten luokan sovinistipojat hieman valittelivat ääneen, että kaikki varmasti kuulivat. Eau de toilette, eli vessan raikastinta tai veesee-ankkaa vaan poskipieliin. Tai vaihtoehtoisesti Wunderbaum (eli hajukuusi) povitaskuun. Toimii. Huonosti.
Kuva kertoo että siinä on enemmän kuin tuhat tulppaania
Kokeeseen tietysti ihan viime tingassa ja kauhealla sähellyksellä. Muutaman hitaan minuutin ennen kokeen aloittamista pitäisi etsiä kaikki kynät repusta. Lyijytäytekyniä tai vanhoja terotettavia puulyijykyniä. Totta kai pitäisi kysyä pyyhekumia lainaan joltain viereen joutuneelta.  Heti  käpälä kohti taivasta, ja kysyisin että onko kellään terotinta tai moraa, jotta saisin kynät teräviksi. Sitten paprut eteen ja koe olisi melkein valmis alkamaan. Rakentelen kokeen aluksi linnakkeen eväistäni, ettei kukaan kurki vastauksiani. Pälyilisin joka suuntaan, kuin epäilisin jonkun yrittävän tappaa minut tai vievän minulta tikkarin lauantaipussista.

Kokeen aluksi jännitää niin paljon että olisi päästävä luonnollisille tarpeille. Eli käpälä kohti kattoa ja tiedustelua että onko mahdollisuutta päästä vessaan. Ja koska olen taktikoinut, olen valinnut kaikkein keskimmäisen paikan auditoriosta, joten kaikki joko oikealta tai vasemmalta joutuvat väistämään. Vaikka mitään hätää ei olisikaan. Vaihtoehtoisesti voisi kysyä onko mahdollisuus tupakoida. Vaikka en tupakoi, mutta pitää tarkistaa olisiko oikeus tupakoida. Lääkiksen pääsykokeen aikana.

Sitten olisi ehkä oikea hetki tarkistaa mitä kysymyksiä kokeessa kysytään. Äänekästä paperien selailua ja matalaa muminaa ja pieni tuskastunut äännähdys. Turhautuneena eväiden syömistä. Sipsipussi auki ja rapistelua. Muutama lastu pussin pohjalta kouraan ja rouskutusta. Tähän poranteräsipsit olisivat aika ideaaleja. Koska sipsit ovat suolaisia ja rasvaisia, pitäisi kädet taputtaa yhteen ettei sormiin jää suolaa. Ja ES pitäisi napsauttaa tähän mennessä auki. Tunti on pakko olla paikalla kokeessa. Ja siihen asti olisi jaksettava istua paikallaan ja tehdä koetta. Kettukarkeista kääreitä irti ja sitten suuhun. Normaalisti en maiskuttele, mutta kettukarkit ovat sen verran hyviä että vähän pitää mässyttää...
Narsisteja
Taas koepapereiden ääreen. Monivalinnassa lottoamista. Tää on mun juttu. Kuvittelen, että lappu on pitkäveto. Arsenal-West Ham, yksi. Fulham-Chelsea, kaksi, Aston Villa-West Bromwich, risti, Hull-Queens Park Rangers, yksi... Mietin että mitkä antaisivat parhaat kertoimet.... Oho, eksyi vähän mielikuvituksen puolelle. Nyt mustikkasoppaa. Olen varannut sopalle vanhan Tupperwaren astian, jossa on sellainen jännä kansi. Ähellän sen auki, ja meinaa päästä rumahko sana, kun soppa-astia luiskahtaa händyistä, suoraan auditorion lattialle, ja se valuu alaspäi kohti alaspäin viettävää auditoriota. Kerkesi jo tahrautua edessä istuvan ketturepulle ja kauppatieteilijän näköisen kaverin kiiltäville lascosteen kengille. Valvojat tulisivat siivoamaan sotkua, koska pääsykokeen tekijä ei sitä saa tehdä kesken kokeen. Kävi pikku vahinko.

Tässä vaiheessa vähän hävettäisi, joten yritän keskittyä kokeeseen. Mutta koska en ole lukenut, lottoan kaikkiiin lottotehtäviin kuin vain kerkeän. En tarkalleen edes tiedä, minkätyyppisiä pääsykokeet ovat olleet ennen. Niitä ei vissiin kerkeä kaikkia tekemään 5 tunnin aikana, jota koetta olisi aikaa tehdä. No, lohtusyön eväitä tästä hyvästä. Voileivät piilotan penkin alle, koska en jaksa syödä pullaleipiä, en varannut ainoaa oikeaa leipää eli ruiksleipää messiin. Olen ottanut varmuuden huvikseen kokeeseen Lidlin muovipussin, joka on salin reunalla. Pussissa on vanha kännykkä, jossa on prepaid-liittymä. Kaverini soittaa siihen kesken kokeen, että oleko muistanut mennä pääsykokeeseen. Jätin puhelimen äänelliselle, että jos tulisi hätä. En tietenkään tunnusta puhelimen kuuluvan minulle, kun puhelin soi ja koko muutamasatapäinen sali mulkoisi mölyävää muovipussia.
Seison järven rannalla ja katselen laineita(?).... Laulu valehtelee

Vihdoin alkaa tunti olla jo lopuillaan ja on minun vuoro poistua kokeesta. Yritän päästä pois jo muutamaa minuuttia ennen kokeen loppumista pois, mutta tietenkään minua ei päästettäisi. Lopulta pääsen, ja könyän murhaavien katseiden seuratessa minua ja voin kuulla muutaman tappouhkauksen mennessäni käytävää pitkin kokeilaiden ohi pois salista....

Phuhhuh... Kello on 0.33. 8 ja vajaa puoli tuntia kokeen alkuun. Minulla on alkanut jo kesäloma. Ei taida maksa vaivaa. Voin kertoa kaikille pääsykokeeseen osallistuville, että en tule pilaamaan teidän koettanne, se ei olisi reilua. Minulla on vain liian vilkas mielikuvitus, mitä kaikkea ei-sopivaa voisi kokeessa tehdä. Herätkää vain aikasin, minä vedän zetaa vielä tuona koleana aamuna, kun asteita on vain 6 astetta. Onnea vain kaikille pääsykokeisiin, minä en sinne lääkikseen pääse vaikka sinne hainkin, mutta lääkis ei vain oikesti ole minun juttuni.




Koska nyt on loma, ja työt alkavat vasta ensi maanataina, pitää kuunnella muutama kerta suvivirsi että tajuaa että nyt on kesä ja viikko kesälomaa ennen työputken alkua ja huomena jahka herään, niin käyn ostamassa kuningatar-pingviinituutin kaupasa, koska ala-asteella se oli aina sama jäätelö, jonka sai todistuksen yhteydessä. Ja haen käyn tulostamassa opintorekisterin koulun atk-luokasta, että on todistuksen saamisen makua vielä. Nyt kun kesä lähestyy ja koulu on paketissa, on taas aikaa kirjoitella mitä mieleen juolahtaa tänne, joten muutaman viikon passiivisen kirjoittelun jälkeen inspiraatiota havaittavissa.

Nauttikaa ihmiset alkukesästä, tämä on sitä parasta aikaa melkeinpä kesässä kun kesä on vielä edessä.

kesäfiiliksin,
-juska-
Tukka putkella (joka lyheni jo kesämittaan) kohti kesää ja kesä-Helsinkia!

lauantai 24. toukokuuta 2014

15 tapaa olla paskempi

Olen tietyllä tapaa hieman kyllästynyt joka paikassa yhä vain viihteellistyvään ja sensaatiohakuisempaan keltaiseen lehdistöön. Eräänä päivänä hajamielisesti lueskelin kännykkäni näytöltä uutisvirtaa ja sitten klikkasin auki uutisen (tai ei se mikään uutinen ollut, artikkeli tai vastaava) nimeltään "15 tapaa olla parempi puoliso" ja aloin itseäni ja frendiäni viihdyttääkseni lukea ääneen noita parisuhteellisuusteorian salaisuuksia. Parisuhde E on MC toiseen. Niin helppo kaava mutta kaavoilla ei kai parisuhteissa tehdä yhtikäs mithän. Tai kaavoihin voi kangistua tai kaavoista voi ommella kuteita. Mutta mieleeni jäi, kun keksimme yhdessä paljon hauskempia ja ironisia "vinkkejä" parisuhteeseen... Joten inspiraatio idea tehdä blogikirjoitus aiheesta 15 tapaa tehdä olla paskempi puoliso jäi muhimaan mieleen. Joten mielensäpahoittajat, pahoittakaa jo valmiiksi mielenne, tämä on tosikoille ja veitikoille.

Ensimmäinen vinkki. Keskity pelaamaan Candy Crush Sagaa raskaimpasi läsnä ollessa. Twiittaa ahkerasti ja osallistu ajankohtaiseen mutta turhanpäiväiseen aihepiiriin Twitterissä. Samalla kun puoliskosi selostaa raskaasta työpäivästä, tykkää salaa muiden kuvista Instagrammarissa ja facebookissa. Hehkuta työpaikan Sirkan tai Veijon mautonta kuvaa ääneen. Tee spotifyssa soittolistoja valmiiksi kuuntelematta kappaleita etukäteen. Tärkeintä että olet sosiaalinen mediassa. Avaudu parisuhteestasi Peltoselle whatsapissa.

Toinen vinkki. Ole vain kavereiden kanssa. Jätkäporukalla saunomaan yhteydettömään saareen tai marttakerhon juoruseurapiirin huovutusiltaan. Vaikka ilta venähtäisi pikkutunneille, ethän missään tapauksessa ilmoita siitä. Kaverit ovat kaikki kaikessa, ja he sitä paitsi lohduttavat sinua, jos tukeva eksäsi lemppaa sinut.

Kolmantena artiklana. Älä kuuntele. Nalkutusta ei kukaan jaksa kuunnella. Earit tai sellerit korvissa sulkevat tehokkaasti korvat. Myös "joo" noin puolen minuutin välein antaa illuusion kuuntelemisesta. Puhu päälle.

Neljäsh. Alkuperäisessä neuvossa neuvotaan kunnioittamaan puolison vanhempia. Oliko tämä vitsi? Kunnioitan korkeintaan appiukkelin perintömetsiä ja anopin tilisiirtoja. Siinä on respectiä tarpeeksi. Eihän sille nyt mitään mahda, että kun kerran iski silmänsä toiseen niin saa siitä hyväksi kaksi vastenmielistä haaskaa, joiden tekemisistä pitäisi muka jaksaa olla kiinnostunut ja joiden luokse pitäisi väkisin raahautua sukulaisiin aivan liian usein. Ja monen sadan kilometrin automatkan päähän. Valitettavasti anoppilassa ei voi olosuhteiden pakosta polttaa ketjussa, vaikka hermot sitä vaatisivat.

Viides käsky. Pidä huoli terveydestä. Kebab, makkaraperunat ja ylipäätään rasvainen ravinto pitää kehonrakennusprojektin ainakin mahan kohdalta kunnossa. Älä lenkkeile, siinä tulee vain hiki. Karta hikeä. Pumppu rasittuu. Sitä paitsi kaikki autoa pidemmät matkat on tehtävä autolla. Tupakointi on hyvästä. Minkä nuorena tervaa, se vanhana kestää sano minun sanoneen. Ei ruumis maadu milloinkaan...

Kuusi (Picea abies). Rahvaanomaisuus. Suomalainen ei kehu kuin aiheesta. Tiskit ei siitä lähde itsestään ja turha kehuminen ylpistää. Vältä positiivisia kommentteja. Murahdus on rakkauden merkki, sitä paitsi. Vuosipäivä on vain päivä muiden joukossa, sitä paitsi kukatkin kuihtuvat. Kyllä se puoliso paikkansa tietää, sanomattakin. Jos olet mies, niin mieshän ei puhu.

Seitsemän. Älä puhu rahasta. Siitä tulee vain sanomista, jos sanot että hyvän tahdon pelit veivät viis kymppiä. Siirrä rahaa varuilta sveitsiläiselle tilille, ei tule yllätyksenä sitten jos paha päivä koittaa ja heräät ilman asuntoa. Jos mainitsee, että kuinka paljon avo-bemari tai Louis Vuitton-käsiveska maksoi, tarkoittaa se rahattomuutta, koska sinä käytit tuhansia...

Kahdeksan. Älä erehdy osallistumaan hänen harrastuksiinsa. Tietäähän sen, kuinka tuskallista on joutua Tupperware-kutsuille tai raveihin vastoin omaa tahtoaan. Anna toiselle toiselle mahdollisuus mennä step-aerobiciin tai hirvijahtiin, voit itse tehdä kerrankin mitä mieli tekee.

Ysi. Siirrä ensi juhannukseen se, mitä et nyt kerkeä tekemään tänään. Joojoo, vessanpönttö vuotaa, älä jaksa muistuttaa joka vuosi. Miten niin minä lykkään asioita...?

Kymmenen. Älä kerro, että koneremontti bemariin maksoi pari tonttua. Ja alumiinivanteet nyt saa melkein pölykapseleiden hinnalla. Ja nainen, ne uusimmat löydöt shoppaillessa löyty alerekistä ja Uffista, eikös vain. Turha on kertoa kaikkea, tai totuus se on muunneltukkin totuus, ei ku tuotaa...

Ykstöist. Tarraudu kiinni puolisoosi. Hän ei tarvitse omaa elämäänsä ja sitä paitsi, et voi olla hänen seurastaan poissa edes pientä hetkeä. Voit kokea aavistuksen orpoa oloa naistenvaateosastolla tai miesten saunavuorossa ainoana naisena. Miesten puolella. Mutta minkäs teet, kun ilman toista ei selviä hengissä.

Kahdentoista. Kangistu kaavoihin. Joka aamu on aamu uus. Samat vitsit vuodesta toiseen, ymmärtää molemmat nauraa oikeassa kohdassa ja ei tarvitse hävetä, ettei tajunnut vitsiä. Vitsitekstipaidat ovat muodissa aina ja sitä paitsi on kätevää kun passikuva näyttää tuoreelle, vaikka se on otettu ennen vuotta 1985. Potut ja sen variaatiot ovat hyvä ruokaa. Sushit ja muut hömpötykset aiheuttaa ihottumaa. Jo ennen syömistä. Älä muutu miksikään, muuten saattaa kohdata muutosvastarintaa. Kai muistat sen mekastuksen, kun tiskiharjan väri vaihtui. Mutta onneksi kuitenkin pian takaisin siihen samaan. Harmaaseen.

Kolmastoista. Väheksy kumppaniasi. Ei se kala ihan niin iso ollut. Onhan nuo missit kauniimpia nykyään.

Neljäskymmenes. Hellyys? Mikä se on? Suomalainen mies ei puhu eikä pussaa. Ja nainen ei halua koskea tuohon kaljamahaan rautakangellakaan. Kyllä se karski örähdys herätessä on sitä parasta hellyyttä. Ja siinä on tarpeeksi romantiikkaa, kun auton rengasta vaihdetaan moottoritien varressa tähtitaivaan loisteessa otsalampun valossa, kun vararengasta on väännetty ruosteisesta pidikkeestä vähintään puoli tuntia.

Ja the final. Jakakaa kotityöt. Toinen siivoaa ja toinen sotkee. Riippuu siitä, kummalla on se kaulin kädessä tässä taloudessa.

Tässä on resepti, jolla saa parinkin suhteen kukoistamaan. Homeisia kukkia leipiin, kun saa yksin purra pettuleipäänsä, kun puolet on vielä syömättä. Ei oo helppoa meitin tämmösten.

Iltapulusta improvisoiden,
-Juska-