Näytetään tekstit, joissa on tunniste opiskelijaruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste opiskelijaruoka. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Burgerikurko

Olen julkaissut tämän tekstin aiemmin toisessa blogissani, mutta julkaisen sen nyt myös täällä päivitettynä.

Tässä tulee pieni resepti hyvään romuateriaan. Joten, ateriaan tarvitaan seuraavat ainesosat: Dyykattu hampurilainen härkäpihvillä, majoneesilla, cheddar-juustolla ja nappase leikkelepaketista 8 siivua ylikypsää saunapalvikinkkua sekä jääkaapista sinappia. Lämmitetään satsi mikroaaltouunissa parisen minuuttia lämpimäksi, että juusto sulaa väliin. Tämä on sellainen hampurilaisen ja porilaisen risteytys. Maistuu vielä sangen hyvälle. Opiskelijan kannattaa dyykata ruoka-ainekset, koska silloin säästää ruokakustannuksissa aika kivasti. Ja saa herkullista ruokaa. Ja on ekologista. Ja saa liikuntaa, kun kävelee roskikselle. P.s. Tämä maistuu paremmalta kuin mäkkärin hampparit. Ja burgerikunkun ynnä muiden hampparilafkojen vastaavat. (Pienenä mainostuksena Tammelan torigrilli pistää ehkä ainoana kampoihin.)
Hyvä rilli!

Eli:
1. Dyykataan ruoka lähikaupan roskiksesta (lähiruokaa, ekologisuus)
2. Otetaan hampurilainen pois pakkauksesta, tarkistetaan kunto, nuuhkaistaan tuotetta, että ei haise epämääräiselle. Laitetaan lautaselle.
3. Tässä tapauksessa meillä on hampurilainen härkäpihvillä, jossa pakkaukseen sisältyy majoneesi ja juustosiivu. Laitetaan juustosiipale siihen biffin päälle ja majonössöt biffin alle. Varo ettei se muovinen majoneeshi jää sinne biffin alle tai saattaa saada muovisemman makuista romua.
4. Koska dyykkasin myös kinkkua, käärästään 7-10 siivua kinkkua siihen pihvin juuston päälle, oman maun mukaan. Mitä lihaisampi, sitä äijempi vaihtoehto. Kaloreista viis.
5. Lasauta hampurilaisen kansisämpylä koko komeuden päälle ja laita materiaali pariksi minaksi mikroon. Volat kaakkoon ja pyöritellen peukaloita odotusajan, mikron lähellä että varmistetaan päivän säteilysuosituksen saavuttaminen.
6. Mikron ajastimen kilahtaessa vetästään koko koreus mikrosta pois, tai jos se meinaa räjähtää ennen kahta minuuttia, ota aikasemmin pois mikrosta. Et kuitenkaan putsaa mikroasi koskaan.
7. Ota pari palasta paperia tai voipaperia jos kehtaat, voi syödä vähän sivistyneemmin jos tahot, mutta ei oo pakkohei. Kääri se papru sen purilaisen ympärille.
8. Ota tukeva asema itsellesi ja ota niin iso palanen suuhun hampurilaista kuin vain suuhun mahtuu kerralla.
9. Sitten vain pureskelutoimintaa tekohampailla.
10. Silmät kiinni ja nauti ruokanautinnosta.
11. Voit olla varma, että saat kaikki vitamiinit mitä ukkeli (tai tasa-arvon nimissä akkeli) ravinnostaan tarvitsee. Älä syö salaattia.
12. Tarvittaessa huuhto ateria alas jollain sopivalla katsomallasi ruokajuomalla. Suosittelen kahvia tai jos joulusta jäi kaapin taakse niin sitten glögiä. Glögiin saa sävähdyksen kaatamalla sekaan lorauksen pommacia. Tai ES. Jos ei ole ES, mars kauppaan ja osta lava ES varastoon. Sitä ei tiedä koska sitä tarvitsee.
13.Jätä likaiset astiat pöytään kuivumaan.
14. Röyhtäise.
Mäkki on kuraa verrattuna burgerikurkoon

Bon appetit! Se on muinaisnorjaa, ja tarkoittaa, että sudet tulevat kohta haaskalle.
-Juska-

tiistai 21. tammikuuta 2014

Kelatkaa, nää elää täällä näin joka päivä!

Nyt pääsi pärähtämään muutama kirjoitukseton päivä putkeen, mutta elämä on joskus todella hektistä ja tsäänssiä kirjoitella. Sorry Katsu, mun pitäisi parhaillaan olla tekemässä tilastotieteen harjoitustyötä. Joojoo, I know! Mutta toisaalta pieni luova tauko tekee gutaa, koska silloin saa kirjoitettua luovemmin ja freesimmin. Ajattelin kirjoittaa muutaman sanasen opiskeluelämästä, omin sanoin. Ehkä maailman kuivin aihe, mutta elämä yliopistolaisena on toisinaan hyvinkin jännää.
Juska luennolla ja persu-kynä.

Ajattelin jakaa teille erään hämmennyksen hetken tältä päivältä yliopistolta. Kirjoittelin tästä jo someen lyhyesti, mutta kertaus on opintojen äitipuoli. Istuskelin kampuksella eräällä kapealla käytävällä sellaisella nojatuolilla. Olin aikataulujen päällekkäisyyksien vuoksi tullut myöhässä luennolla, koska olin ollut toisaalla harjoituksissa, josta olin sitten tulossa luennolle. Odottelin siinä kapsäkki kädessä, rotsi niskassa ja pipo päässä, että luennolle tulisi tauko ja kehtaisin mennä luennolle, en halunnut rymistellä kantamuksineni kesken kaiken muiden oppimista häiritsemään myöhästyneenä, vaan ajattelin liittyä sivistyneesti tauon jälkeen luennon toiselle puolikkaalle. Tuolini vieressä oli toinen puoli, ja toisella puolella vessa. Siinä peukaloita pyöritellessäni paikalle ilmestyi sellainen opiskelijaneidin ilmestys. Hieman hätkähti ja kysyi minulta olenko jonossa vessaan. -Ehen, vastasin, puolen sekunnin hämmennyksen jälkeen. Se on naisten vessa! Neiti meni sitten vessaan, ja meikäläinen siinä tuumi ankward-ilme naamataululla, että mitä olisi pitänyt vastata? Minä menossa vastakkaisen sukupuolen saniteettitiloihin? Nurkan takana on miesten vessa. Jäädyin aivan totaalisesti. Ei mua voi mitenkään sekoittaa naiseksi, varressa kuitenkin mittaa muutaman sentin yli suomalaismiehen keskiarvon ja ruumiinrakenteeltakaan ei oikein voi ilman itsepetosta sanoa mikkihiireksi... Ei, ne unisex-vessat eivät ole vielä rantautuneet yliopistolle!
Thaimaalaista ruokaa kera laitosporkkanaraasteen

Paistaa se päivä yliopistollakin

Yliopistolla voi tehdä myös makuretkiä. Maistella pahanmakuisia kouluruokia muista maista. Otimme Mauskin kanssa thaikku-ruokaa koulussa safkaksi. Ja kyllä, se maistui yhtä pahalle kuin haisi. Onneksi leivän ottamiseksi ruuan yhteydessä ei ole rajoitettu, innovatiivinen opiskelija jättää syömättä pari siipaletta leipää ja saa näin edukkaat (edukas, maailman kauhein suomen kielinen sana, kiitos Lahti tästä karseasta sanasta) eväsleivät pitkään koulupäivään. Varsinkin kun opiskelijaruokaravintolat lyhensivät aukioloaikojaan sieltä illan päästä, vaikka opiskelijalla voi olla vuonna 2014 kello 17.46 yhtä nälkä kuin kello 17.46 vuonna 2013. Tässä on niin sanotusti juustohöylätty taas jostakin. Ja tällä kertaa opiskelijan masu kärsii, mutta sitä varten on kekseliäisyys keksitty. Köyhä keksii keinot, niinhän sitä sanotaan.
Köyhäinavustusta

Olen huomannut, että elämääni pyörittävät naiset. Kyllä, naiset. Kun ei reppana Juska osaa huolehtia itsestään. Pyörä on rikki, joten yksi lainasi pyöräänsä jotta ehdin ajoissa kuntonyrkkeilyyn (maaginen laji!). Yksi lainasi lapasensa, koska Juskalla on vain vasemman käden hanskoja. Ja yksi oikean käden hanska, mutta se ei ole minkään vasemman hanskan pari. Mun mursunnahkahansikkaat hävisivät johonkin kuin tuhka tuuleen ja lapin töppöset ostin torilta marraskuussa, mutta niille töppösille tuli avioero, toinen läks kävelemään. Joten kiitoksia aivan mahtavista lapasista! Ja tänään sain köyhäin avustusta. Kassillinen safkaa, leipää, pullaa, munkkipussi ja mitä vielä. Yksi kääräisty oli myös mukana. Aivan mahtavaa! Pakastin täynnä leipää. Kyllä, luottotietoni ovat edelleen tallella ja tililläkin on kapitaalia vaikka kuu alkaa painua jo lähelle seuraavaa kelan opiskelijoiden rahoituspäivää. Mutta kun sieltä toisesta opiskelijaravintolasta, eli K(-okoomus?)-marketin roskiksesta löytyy yllin kyllin syötäväksi kelpaavaa pois heitettyä ruokaa, niin miksipäs en ota vastaan ystävällismielisiltä dyykkaajilta. Aika surullinen ajatus heittää sapuskaa roskikseen, vaikka se on vielä syötäväksi kelpaavaa (luin jostakin, että kaikella maailmassa tuotetulla ruualla saataisiin nykyinen väestömäärä ruokittua kaikki, silti rikkaissa maissa ruokaa menee roskiin ja toisaalla nähdään nälkää. Karu maailma.). Niin. Minusta huolehditaan! :D No nyt kun ei ole niin hektistä loppuviikkoa tiedossa, voisi ryhdistäytyä ja ostaa kenties uudet lapaset ennen juhannusta.
Arman Alizad luennoimassa

Tämän viikon ja toistaiseksi kuukauden kohokohta on ollut ehdottomasti tämän päiväinen vierailuluento. Arman Alizad tuli pitämään luentoa aiheesta "Toisenlainen työ". Arman Alizad on tv-persoona ja tuottaja. Arman piti todella vetävän ja mielenkiintoisen luennon ja kertoi omaan tyyliin siitä, kuinka hän on räätälistä edenyt kovalla työllä omia tv-projekteja tekeväksi tuottajaksi. Juuri tässä hetkinen sitten iltapulusta sai lukea, että Arman menestyi suunnistuksessa sangen hyvin ja sai Velojen viestistä kaksi Venlaa kotia vietäväksi. Täytyy sanoa, että Armanin kerronta, luennoimiskarisma ja huumori todella purivat. Normaaleilla yliopistoluenoilla on aina pientä taustahälinää ja pientä levottomuutta (esimerkiksi eilen yksi provosoiva seksuaalivähemmistöpropagandaa syöttänyt luennoitsija oli aivan hiilenä, kun luentosalissa oli liikaa hälinää), mutta Armanin luennolla koko täysi juhlasali (vetää palttiarallaa 400 silmäparia, ellei enemmäkin) kuunteli tarkkaavaisena ja hiljaa, lukuunottamatta naurunremakoita ja taputuksia, jotka olivat täysin ansaittuja. Arman on tuottanut kahta tv-sarjaa, Kill Armania sekä Arman ja viimeinen ristiretki, joiden teosta ja taustoista, ja siitä valtavasta työmäärästä joita 2 tv-sarjan yhteensä 3 tuotankokautta ovat vaatineet. Ja niistä kaikista taloudellisista riskeistä ja muista haasteista, jotka ovat olleet tämän kaiken taustalla. Jäätävän suuri työmäärä siihen nähden, kuinka lyhyen aikaa loppujen lopuksi nuo sarjat ovat kestoltaan. Sisukas kaveri. Ja sopivasti rajoja rikkovaa (mustaakin) huumoria ja itseironiaa. Respect.
Pääsin kaverikuvaan Arman Alizadin kanssa. Harvinaisuus mun blogissa eli hyvälaatuinen kuva. Sorry, en ole investoinut vielä kameraan

Jepsankeikkaa. Alkaa taas tulla tekstille liikaa pituutta. Anteeksi maailman kuivin aihe, mutta se on joskus sellasta meitin tämmösten opiskelijoiden.

Kelatkaa, nää elää täällä näin joka päivä! Harmi, että vaikka eräs Alizadin luennolla ollut neiti pyysi Armania sanomaan tämän, niin se kuulemma tuntuu tyhmälle toistaa tuota lausetta. Olin nimittäin kamerakännykkä käpälässä ottamassa sitä videolle ja olisin sitten laittanut sen tänne, mutta no can do. Mutta pääsin kavereiden kanssa Armanin twitter-kuvaan, kun hän twiittasi luennolta! Jihaa!

Kelatkaa!
terveisin -Juska-

perjantai 17. tammikuuta 2014

Tamperelaisen opiskelijan makaryllilaatikko

Ajattelin värkätä murkinaksi itselleni makaronilaatikon. Ja soveltaa reseptiä oikein reilusti. Siispä tuumasta toimeen. Ensimmäinen toimi oli googlettaa, että miten makaryllistä ylipäätään saa laatikkoa. Ei oo katos äiti tekemässä täällä pojalle ruokaa, eikä liiemmin isäkään. Ja sitä paitsi, mä osaan itse duunaa safkaa. Oikeesti oon tehnyt makaronilaatikkoa itse ennenkin, mutta se kuulostaa siistimmältä tän jutun kerronnan kannalta, että oon uusavuton, tai säälittävä. Tai nero. Joten pirkka.fi:stä löytyy aah, ruokavinkit ja niksipirkat.

Makaronilodjun resetti löytyy tuosta urlista.

Repsetissä lukee, tällä tällä onnistuu aloittelevakin kotikokki. Tiedä häntä, tämä voidaan laittaa testiin! Se tässä vähän sapettaa ja sydämelle käy, että tän safkan tekemiseen menee yli tunti, että jos ei ole tarpeeksi aikaa niin käy mäkissä tai osta Saarioisen mikropitsa (se on äitien tekemää). Mutta toisaalta, tän projektin tekemiseen suurin osaan ajasta menee safkan paistamiseen uunissa. Anyway, tässä vaihteessa on hyvä tsekkaa jääkaappiin ja pakkaseen, samoin kuivakaappiin että löytyy materiaali josta saa kursittua kokoon sen sapuskan. Jauhelihaa (p.s. hevosenliha oli halvempaa kuin normaali jauheliha prismassa tossa männäkeväänä) pitäis löytyä, mahdollisimman rasvaista vaihtoehtoa ofc. Makaronia tai ihan mitä vaan pastaa olis hyvä olla, tosin raviolilaatikko kuulostaa semi disgusting vaihtoehdolle, joten se perinteinen makasteri on tutun turvallinen vaihtoehto. Tumma makaroni on hippien ruokaa, joten jos olet hippi niin naamariin vaan, mutta toisaalta paljon paremman cocktailin saa, kun laittaa siihen kasariin makaronia, spagettia, nuudelia ja sitten jos on jotai hifistelykuviomakaronia niin pataan vaan. Luraus rypsiöljaa kattilaan ja hella punasena lämpöä.
Eettistä lihaa
Rypsiöljyn levittämisessä voi käyttää luovuutta. Oho, tuli syrän.

Sitten pannu (mielellään puhdas) ja joku puukapusta sitten toiseen kouraan, ja lihan paistoon. Jos haluaa vähän tunnelmaa siihen makaronilaatikkoon niin paistaa lihapullia pannulla ja laittaa sitten laatikon sekaan. Ennen lihan paistoa on valinnan paikka, että ottaako kaukaa viisaana sen jauhiksen sulaan hyvissä ajoin, vai ottaako sen minuuttia ennen paistoa jäisenä pakkasesta. Suosittelen jälkimmäistä, koska on erittäin veemäistä ottaa siitä jäisestä lihapalikasta pois sitä kiinni jäätynyttä kelmua pois siittä pohjasta. Jos olet ottanut sen jauhelihan sulamaan etukäteen, se alkaa tiristä aivan jäätävästi heti. Jostain joku besserwisser sanoi, että siitä lihasta tulee mehevämpi jos sen antaa sulaa tarpeeks ennen sitä paistamista. Siihen pannuun voi länästä aavistuksen verran öljyä ennen paistoa, mutta koska oikeassa jauhelihassa on se 23-35% rasvaa, niin suotta sitä ihan järkyttävästi laittaa. Älä ikinä sorru niihin rasvattomiin jauhelihoihin, siis niihin 10% tuotteisiin. Ne ei ole mistään kotoisin.
Pirkkalaista jauhelihaa. Lähiruokaa!


Pastan keittäminen ja jauhelihan ruskistus kannattaa tehdä samaan aikaan, niin säästyy aikaa. Ja siinä on sitä tunnelmaa kun täytyy koko ajan kytätä, ettei ne makaryllit pala pohjaan ja samalla näppeihin lentää kuumaa rasvaa, koska olet laittanut liian kuumalle sen levyn, ja sieltä pannulta rätkii rasvaa oikein maukkaasti. Köpötä sillä lastalla sitä lihaa, että siitä tulee sellasia sopivan kokosia biittejä. Ja jos se on jäinen, niin vedä vähän niinkuin pizzerioissa ne tyypit höylää sitä kebabia siitä lihaklöntistä, niin samalla tyylillä höylää sitä lihaa siitä jäisestä lihaklöntistä irti. Ja sitten sitä mukaa kun se punaisuus sieltä lihasta alkaa väheneen, niin töki sitä punasta lihaa teflonia vasten, että se paistuisi buenosti. Meikäläinen tässä mun masterchefin ominaisuudessa sanoisin, että kannattaa paistaa sitä lihaa sellaseks, että se ottaa ihan kunnolla väriä, sellanen harmaan arjen värinen liha on aika tylsän makusta. Sekota sitä makarylliä samalla, ettei tarvi sitten irrottaa taltalla ja vasaralla makaronia irti sieltä pohjasta. Se on suhteellisen nihkeätä.
Jäistä jauhelihoo.

Ne makaronit voi keittää puolikypsiksi tai kypsiksi, se on aika lailla maku- tai tyylikysymys. Olen aiemmin keitellyt ne kypsiksi. Joku väitti, että ne makaronit voi laittaa sinne raakana siihen paistokulhoon, mutta en ole itse kokeillut. Mutta sitten pitäisi laittaa nestettä aika reilusti, kun ne imasee ne sisäänsä uunissa.  Mutta koska en oo ihan varma että toimiiko toi, niin en sitä neuvo.
Kato googlesta jos kiinnostaa se variaatio. Laita se liesi pois päältä, jossa ne makaryllit alkaa olla valmiina, ettei koko huusholli pala. Tai muovikauhat sula. Tai tule sellasta penseähköä palovammaa peukkuun. Kun ne jauhelihat on paisteltu valmiiksi sellaseksi hyvän väriseksi (sorge gootit, mutta ei mustaksi/mustan sävyisiksi) niin sekin liesi pois päältä ja se voi olla jälkilämmöllä päällä. Ota mausteita mitä kaapista löytyy ja ripottele jauhelihan päälle pannuun. Kaneli ei passaa oikein eikä kaardemumma, joten tee oman maun mukaan hyvä koktaili esmes mustapippuria, valkopiipperiä, paprikaa, jauhelihamaustetta, rillimaustetta, barbekjyytä, pizzamaustetta, sitten oregano käy kaikkiin ruokiin suurin piirtein. Suolaa voi laittaa halutessaan, itse en jassa kun sitä on monesti noissa maustesekotuksissa messissä. Tomattimurska tai -pyréé on ihan jees mauste siihen lihakseen päälle. Heinzin kepsutit ajaa suurin piirtein saman astian. Sekota.
Keittiö on vaarallinen mesta

Sitten onkin jännä tilanne. Makaroneista vois valuttaa ne ylimääräset vedet lavuaariin, laita kansi siihen eteen ettei sapuskat lentele pitkin kyökkiä. Vesi pois, ei niitä jaksa mitenkää huuhtoa, se on suhteellisen turhaa ja turhauttavaa. Joten joku vuoka tai sellanen paistopömpeli esiin, johon voi makaronilaatikon tehdä. Uunipelti on huono, ei sitä. Kun on sopiva vuoka tai sellanen löydetty, niin sitten vaan pastaa ja jauhelihaa (tai jos olet soveltanut, niin sovellukset sekasin sinne vuokaan). Tässäkin on monta umpikujaa Roomaan, joten sen voi tehdä vaikka kerroksittain (pasta-liha-pasta-liha-pasta) tai sillee ihan sekasin, tai tee miten teet. Freestyle, koe vapaus. Sitten kun sörsseli on siinä systeemissä, niin ota joku hyvä sekotusastia ja laita ohjeen mukaan maitoa ja kananmunia sekasin siihen mikseriin (sinne päin, kannattaa varmuuden vuoksi liioitella, ettei varmasti jää näläkä). Hyrskytä se muna-maito, että siitä tulee sellanen oksettavan näkönen coctaili, jota ei tekis mieli vetää salin jälkeen proteiinishakena. Se on todennäkösesti just hyvä. Sitten kaada se kombinaatio sinne makaronilaatikkoon, lurauttele sitä joka paikkaan että se nestle tulee sillein sopivasti peittämään koko safkan.
Sipale unohtu. Voi scheiche!

Raato, kävi pikku munaus tässä hommassa. Reseptin aineksissa luki, että yksi sipuli, timjamia ja basilikaa. Mutta noita ei löydy kaapista, mutta ei hätä ole tämän näköinen. Jääkaapissa on yleismaustetta: Sinappia! Joten vetäse kolme raitaa vapaalla kädellä siihen laatikon päälle. Sitten on tämä sipuliongelma. Noo, homma ratkaistu. Upota se kokonainen sipuli sinne makaronilaatikkoon. Sitä ei kannata pilkkoa koska alkaa itkettää. Ja kovat jätkät ei itke. Alkaa olla nälkä jo aika kova, ja uuni on unohtunut laittaa päälle. Mieti, että tilaanko lähipitseriasta kotiinkuljetuksella kebabia vai laitanko uunin 175 Celsiukseen. En muista monta fariseusta on 175 cesiumia, mutta kato taas googlesta jollain muuntajalla , jos se niin paljon kiinnostaa. Mua ei jaksa kauheesti ginostaa. Tohon päälle pitäisi reseptin mukaan laittaa juustoraastetta, mutta en varmasti pilaa hyvää makaronilaatikkoa millää emmentaalilla. Juustoa voi syödä mäkkärissä eurolla.
Niinsanottu tarjoiluehdotus.

Tee jotain kehittävää sillä aikaa kun uuni lämpenee, esim.harrasta namaste-joogaa ... Pelaa vaikka olohuoneessa golffia tai kyttää naapureita ikkunasta (kiikareilla). Mutta muista sitten silloin tällöin katsoa, että se millon se uuni on valmis. Laita sitten se hela hoito uuniin ja keksi itsellesi jotain kehittävää seuraavan 45 minuutin ajaksi. Tässä vaiheessa voi jo laittaa lautasen pöytää, haarukan ja veitsen myös. Kertsejä voi käyttää jos ei omista tiskikonetta. Kato, että jääkaapissa on jotain juotavaa mistä pidät. Mölö on ihan hyvä janojuoma, kahvi on myös mainio ruokajuoma.

Piinallisen odottelun jälkeen safka on valmis ja pannulappujen tai patakintaiden avulla sen saa työturvallisesti ulos sieltä kuumuudesta ilman enempien kämmenien polttamisia. Safka näyttää tässä vaiheessa syötävän hyvälle, joten maitopurkki pöytään ja lapa ylisuuri hevosenannos safkaa lautaselle. Iske kimppuun kuin sika limppuun ja muista ryystää välissä suoraan purkista maitoa. Ja mielellään punaista maitoa. Syö ja nautiskele. Lue vaikka uusinta seitsemän päivää-lehteä siinä samalla ja fiilis on mitä parhain. Jos et vetäse käkättimeen koko sutsisatsia, niin vedä folioo sen kokonaisuuden päälle, tai kelmi kelpaa myös ja jääkaappiin, sen voi syödä maanantaina kun sen paistaa pannulla.
Voi ton pöperön lämmittää myöhemmin mikrossakin jos tahtoo.

Siivoo jälkesi tai jätä ne kaverisi riesaksi pöytään. Likaisina.

Tässä on eeppinen makaroniresepti, jolla saat maukkaan perussafkan arkeen kuin juhlaankin! Kyllä lähtee!

Bon appetit!
-Juska-