Lastulevyä ja perunamuussia

Mikä on viimeinen virhe, mitä mies voi tehdä? Kyllä. Mennä Ikeaan. Kauhea kauppa. Tai salaa ihan jees, mutta ei itseään arvostava mies voi sanoa, että Ikea on jees. Menimme 5 hengen seurueella Tampereen Ikeaan. Ei kannata mennä, jos haluaa selvitä alle tunnissa koko huonekaluhornan lävitse. Siellä on liikaa kaikkea, mitä voi zoomailla ja käpistellä, joten Ikeaan hukatussa ajassa kerkeisi vaikka kuinka pelata runes... eikun tota tehdä jotain hyödyllisempää. Mutta yhtä kaikki, ihan mukavaa siellä oikeastaan oli, vaikka siellä ei ollut hyvää ja halpaa nojatuolia (jota ei taida edes olla olemassa tuolla hyvä&halpa-kombinaatiolla) ja Visa vingahti ja vikisi aika sydäntäraastavasti kassalla. Aargh, anna mun kaikki kestää! Matkaan tarttui pari en tiedä kuinka tarpeellista tavaraa ja ne pari lamppua, jotka oli alunperinkin tarkoitus ostaa. Elämässä ei saa yleensä mitään ilmaiseksi, ei edes Ikeasta.

Portti huonekaluhärdelliin

 Paineltiin sitten koko jengi sisään Ikeaan ja siellä sitten suunnistamaan kohti somistettuja huoneita. Kurkkimaan joka nurkkaan ja tsekkailemaan, mikä voisi olla kivan näköstä omalla kämpällä. Kelailin, että lapsena olisi ollut aika hauskaa olla piilosta täällä, tämän ikäisenä ei ehkä enää samalla tavalla kehtaa, valitettavasti ehkä. Tai mistäs te tiedätte, mitä mä viimeks tein Ikeassa?

Löydettiin uusin PlayStation. Nauratti kun tällänen vekotin oli rekvisiittana, eihän siitä ole kun 15 vuotta kun nämä oli kova sana.

 Muutama koominen yksityiskohta pisti hymyn huulille kun kierrettiin niitä Ikeasta tuttuja kalustettuja huoneita. Ehta pleikka ykkönen löytyi yhdestä aika alkupään kämpästä. Näissä alkaa jo olla tyyliä! Ei toi sillon kymmenen vuotta sitten ollut kovinkaan isossa huudossa kun silloin oli jo niinkin uusi juttu kuin PlayStation 2. Näissä vanhoissa härveleissä alkaa jo olla tiettyä viehätystä, vaikka Commondore-64 se vasta olisi kova sana, tai melkein antiikkia minun ikäluokalleni.

Nämä on kova sana kaikissa sisustusjutuissa. Paitsi että ne maksaa miljoona mummonmarkkaa mutta Ikeasta saa satasella nämä kärrit

 Pitää soittaa Divaanin ja Mondon ja mitä muita näitä sisustusalan aviiseja nyt onkaan, toimistoon ja pyytää reportterit tekemään juttua meidän kämpästä. Meinaan alkaa olla sen verta tyylikäs heti oma huone kun kävi Ikeassa. Vaikka itse sen nyt sanonkin. Tai sitten Seiskalle ja esitellä oma kämppä niille, en tiedä suostuisko ne siitä mitään maksamaan. Kitupiikit.

Piti mennä röhnöttämään toimistoon.

Mistä täältä pääsee nopeiten ulos? Iskee klautroikeafobia!

 Ikea on aika toivoton paikka, jos sieltä haluaa päästä ulos ja nopeasti. Tai jos haluat ostaa vain yhden tietyn asian sieltä. Saa kävellä pari virstaa että on ryysinyt koko hallin alusta loppuun kassoille asti ja pääsee vihdoin ja viimein pois. Onkohan kukaan koskaan eksynyt Ikeaan pidemmäksi aikaa? Joskus ekoja kertoja käydessä Ikeassa silloin muksumpana Ikea vaikutti suhteellisen sekavalta ja isolta paikalta. Noo, en itse hoksannut yhtään poikkeavasti harhailevaa tai harhaista henkilöä shoppailureissumme aikana. Tietysti muutama aviomies vaikutti olevan aika eksyneen näköisiä, kun ilmiselvästi rouva oli saanut ylipuhuttua Ikeaan, ja siinä ukon nojatessa hajamielisesti kärryihin, rouva vertaili kolmensadan erilaisen kuosin väliltä mikä olisi paras kynnysmatto.

Setä ja täti koemakaamassa sänkyjä

 Sänkyosasto on aina paras. Kesken shoppailukierroksen pariskunta oli mennyt ottamaan vähän lepiä. Kyllähän sitä pitää pieni siesta ottaa puolimatkassa.

Menin vahingossa hobittien ovesta sisään

Ikea myy karvaisia joulukinkkuja. Ei olleet alennuksessa.

 Olin vielä suhteellisen hyvällä fiiliksellä selvittänyt kierroksen jo puoleen väliin ilman sen kummempia kolttosia, heräteostoksia, kypsymistä tai jupinaa, mutta sitten alkoi masu osoittaa mieltään. Juuri sopivasti Ikean rafla olikin siinä hollilla ja paineltiin sapuskalle. Mielessäni oli yksi karmea muisto Ikeassa syömisestä kun olin ajatellut silloin syöväni halvalla, mutta sitten sainkin maksella mansikoilla kun halvemmalla olisi päässyt käymällä vaikka työpaikan lounasravintelissa.

Tämä on ihan täyttä silsaa toi Ikean safka! Maksoin itseni kipeäksi ja 15 lihapullan lisäksi reilu ruokalusikallisen verran perunamuussia. Anna mun kaikki kestää. Ja annoksen hinnalla olisin syönyt kolme isompaa ateriaa yliopiston ruokalassa. Voi morjes.

 Sitten mentiin hakemaan ruuat. Lihapullat ja muusi, suhteellinen perinteinen valinta, yleensä ihan kelvollinen valinta. Mutta. Sitten olikin minun vuoroni murista, tai murisin ainakin kovempaa kuin mahani. Sillä joo, kuten kuvasta näkyy, perunamuusia oli aivan säälittävän vähän. En valittaisi, mutta jos hintaa on oliko se 7 eukkoa, niin jonkinlainen hinta/laatusuhde on kuitekin ihan perusteltavaa. Kävin pyytämässä lisää, mutta lisähinnasta sitä saisi. Pitäkää tunkkinne. Ja vipuvartenne. Ja viekää vielä tuhkatkin pesästä. Tässä on linkkinä Ikealle omistettu lihapullagate-laulu. Sappi kiehuu. Aliravitsemuksesta.
Itkupotkuraivarilaulu

Jos tykkää juoda isosti teetä, niin kannattaa ostaa haudutukseen kaksi isompaa siivilää niin saa enemmän teetä keitettyä

 No joskus sitä ei vain saa rahoilleen vastinetta mutta sådant är livet, vai miten se Sipoon murteessa nyt sanottiinkaan. Shoppailukierros jatkukoon.

Suvun mustien lampaiden taljoja

Kaikenlaista tavaraa sitä riittää tuolla. Ekologisuus kunniaan ja vanha sisustus pellolle ja kerran vuodessa uusi sisustus vai mikäköhän on homman nimi. Mihinköhän tämä kaikki materiaali mahtuu? Tori.fissä, huutonetissä ja muissa paikoissa on sivut täynnä mööpeleitä, kierrätyskeskuksista ja kirppareista puhumattakaan. Meinaa vähän olla liian kallista saunaklapia, vaikka hyvät löylyt varmasti sais kirjahyllystä, mutta kun Ikeassa hinnat on siellä satasissa niin siinä tulee jo motille hintaa.

Menin vaihtamaan vaipat tältä rekvisiittavauvalta vahingossa.

Vihdoin ja viimeinkin alkaa kierros olla finaalissa. Pari pakettia palveluvarastamosta ja sitten kassojen kautta vihdoin ja viimein pois.

Palveluvarastosta saattaa tehdä löytöjä.

No, mitäpä sitten jäi käteen reissusta? Kelju fiilis tuosta lihapullagatesta, pari ihan näpsäkkää lamppua, muutama hauska vitsi, pari Ikean hodaria, paljon roskaa ja Ikea-palapelien kokoamista kämpällä. Ikean työhaastattelussahan legendan mukaan ensimmäinen kysymys on "kokoa tämä (lastulevy-)hylly...

Meinasin ostaa jonkun viherkasvin, mutta ei ne meinaa pysyä hengissä... Nämä saattaisivat selvitä. Luonto on karu. Ja Juska.

Hodarit naamarissa ja phiuh, lopultakin päästiin pyöröovista lähtemään pois tuolta. En halua hetkeen nähdä yhtään huonekalua, se lienee vissi. Ja ei muuta kuin Toyotalla rallilähtö pihasta ja kässärikäännöksellä kumit ulvoen liikenneympyrään... Show must go on. Sirkus lähti mutta apinat jäi (Ikeaan).

Tämmöistä tällä kerralla.

-Jufka-

Jälkikirjoituksena vielä, kiitos kaikista kommenteista, joita on tullut niin suullisesti, facebookiin kuin tänne blogiin. Olen lukenut ne kaikki, vaikka en välttämättä ole ehtinyt niihin vastailemaan. Kiitän kaikista palautteista! Muokkasin blogin asetuksia, että kommentoida voi myös ilman blogger-tunnuksia, en ollut tajunnut vaihtaa oletusasetuksilta niitä pois.  Mutta elkäähän spämmäilkö, tai jos spämmäätte niin hyvän maun rajoissa ;)

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla